Tuoreita makuja Suomen parhaista raaka-aineista

Kun astuu suomalaisen keittiön sydämeen, huomaa heti, miten suuri rooli puhtaudella ja vuodenaikojen vaihtelulla on. Kaupassa valikoima on valtava, mutta todellinen makuelämys syntyy vasta silloin, kun raaka-aineet ovat parhaimmillaan. Suomalaiset marjat, sienet, kala ja riista tarjoavat aivan omanlaisensa maailman, jota kannattaa hyödyntää. Tarjolla on myös verkossa paljon resursseja, ja esimerkiksi Fresh Casino tarjoaa yllättävän raikkaan tavan tutustua digitaaliseen viihteeseen. Mutta takaisin keittiöön – täällä luonto on paras mahdollinen kumppani.

Pohjoisen ilmaston ansiosta monet kasvikset ja marjat kasvavat hitaasti, mikä antaa niille voimakkaamman maun ja runsaamman väripaletin. Miettikääpä vaikka lakkaa, joka tunnetaan nimellä “suomun kulta”. Sen makea ja hapan aromi muistuttaa kesän lyhyitä, valoisia öitä. Ja sitten se tietysti sopii niin jälkiruokiin, hilloihin kuin likööreihin.

Tuoreus on monissa ruokalajeissa avainasemassa. Jos haluaa oikeasti kokea suomalaisten raaka-aineiden voiman, kannattaa käydä paikallisella torilla tai vaikka suoraan maatilalla ostoksilla. Tällöin saa käsiinsä raikkaita vihanneksia, vahvan makuisia juustoja ja tietenkin myöskin herkullisia leipomotuotteita. Suomessa leipäkulttuuri on monipuolista – on ruisleipää, näkkileipää ja jopa ohuesta taikinasta leivottuja rieskoja.

Kalan ystäville suomalaiset järvet ovat todellinen aarre. Ahven, kuha ja muikku ovat täällä erityisen arvostettuja. Niiden maku on puhtaampi ja miedompi verrattuna merikalojen suolaisuuteen. Grilliherkuksi sopii erinomaisesti savustettu muikku, jota on tapana nauttia voisulan ja perunoiden kera. Kesällä kun istutetaan ystävät rannan laavulle, tuntee sielussaan syvää yhteyttä suomalaiseen luontoon.

Metsän antimista uusia käänteitä

Suomen metsät tarjoavat aivan oman maailmansa: sienet ja marjat. Kanttarellit, mustatorvisienet ja suppilovahverot ovat todellisia herkkuja, joita moni kotikokki hyödyntää syksyn saapuessa. Myös mustikka ja puolukka ovat korvaamattomia ainesosia – niitä voi yhdistää niin makeaan kuin suolaiseenkin. Kokeilkaapa vaikka mustikkakeittoa, jonka makeutta ja hapokkuutta voi säädellä appelsiininkuorella ja inkiväärillä.

Metsän salaisuuksia kannattaa oppia tuntemaan. Paras tapa on lähteä retkelle asiantuntevan oppaan kanssa. Heti ensikosketuksella huomaa, miten erilaisia tuoksuja ja makuja metsästä voi löytää. Luonnonmarjat ovat runsas C-vitamiinin lähde, ja ne säilyvät hyvin pakastettuina läpi pitkän talven.

Perinteiden ja uusien tuulten kohtaaminen

Suomalainen ruokakulttuuri ei ole pysähtynyt paikoilleen. Nuoret kokit tuovat tullessaan uusia tekniikoita ja kansainvälisiä vaikutteita, mutta samalla pyritään kunnioittamaan perinteitä. Alla olevassa vertailussa näet, miten perinteinen ja moderni keittiö suhtautuvat muutamiin keskeisiin raaka-aineisiin:

Raaka-aine Perinteinen käyttö Moderni kokeilu
Ruisleipä Syödään yleensä voilla ja juustolla Murskataan keittojen ja salaattien päälle croutonina
Lohi Perinteinen uunilohi tillillä ja sitruunalla Ceviche tyyppinen lohi marinoituna punasipulilla
Mustikka Puurojen ja kiisselien maustaja Mustikka-balsamicokastike liharuokien kaverina

Moderni suomalainen keittiö rakastaa kontrasteja: happamuus taittaa makeutta, suolaisuus korostaa marjojen aromia. Siksi yhä useammassa ravintolassa nähdään annoksia, joissa esimerkiksi suolattu fenkoli ja makea lakka kohtaavat.

Viisi keskeistä raaka-ainetta, jotka jokaisen pitäisi tuntea

  • Lakka – Lapin kulta, jonka maku on uniikki: makea ja hieman hapan.
  • Kanttarelli – Keltainen sieni, jolla on hienostunut, hedelmäinen tuoksu.
  • Muikku – Pieni järvikala, savustettuna tai paistettuna herkullinen.
  • Ruiskuitunen – Täynnä kuituja, sopii mainiosti leivontaan ja puuroihin.
  • Nokkonen – Villivihannes, jota voi käyttää kuten pinaattia – erittäin ravinteikas.

Rohkeus kokeilla uusia yhdistelmiä on suomalaisten keittiömestareiden salaisuus. Yksi yhdistää vaahterasiirappia puolukkaan, toinen tekee kuusenkerkästä sorbettia. Luonnon antimia voi jalostaa loputtomasti.

Usein kysyttyjä aiheita tuoreista raaka-aineista

Kysymys: Voiko suomalaisia marjoja pakastaa ilman lisäaineita?
Vastaus: Kyllä. Useimmat marjat, kuten mustikka ja puolukka, säilyvät hyvin pakastimessa jopa vuoden verran. Niitä ei tarvitse pestä ennen pakastamista, jotta kuoret eivät vahingoitu.

Kysymys: Mikä on paras tapa säilöä sienet?
Vastaus: Kanttarellit ja muut sienet voi kuivata, suolata tai pakastaa. Kuivaaminen tuo esiin voimakkaimman aromin, ja sieniä voi käyttää talvella keittojen ja kastikkeiden mausteena.

Kysymys: Mistä tunnistaa tuoreen kalan?
Vastaus: Tuoreen kalan silmät ovat kirkkaat ja kidukset punaiset. Sen liha on kimmoisaa ja haju on mieto, lähinnä meren tai järven tuoksuinen.

Kysymys: Ovatko luonnonmarjat terveellisempiä kuin viljellyt?
Vastaus: Yleisesti ottaen luonnonmarjat sisältävät runsaasti antioksidantteja ja C-vitamiinia, mutta viljellytkin marjat ovat hyvä valinta. Molempia kannattaa hyödyntää monipuolisessa ruokavaliossa.

Kysymys: Miten ruisleipää voi käyttää muuten kuin leivänä?
Vastaus: Ruisleipä sopii mainiosti leivittämään kalaa tai lihaa, ja siitä voi tehdä myös croutoneja keittoihin. Jauhettuna siitä tulee erinomainen pohja juustokakkuun.